Suomalaiseen jouluateriaan kuuluu perinteisesti joulukinkku, joka on tavallisesti uunissa paistettu, joskus myös palvattu. Monissa kodeissa paistetaan kinkku itse siten, että se jätetään yöksi kypsymään miedosti lämpimään uuniin. Usein kinkun kanssa nautitaan sinappia, joko kuorrutteena tai kinkkusiivun päälle voideltuna. Jotkut korvaavat kinkun kevyemmällä kalkkunalla. Uskonnollisten tai eettisten syiden vuoksi kinkun sijaan voidaan syödä esimerkiksi linssejä. Jouluateriaan kuuluvat perinteisesti myös lipeäkala, lanttulaatikko, hernemuhennos, porkkanalaatikko, imelletty perunalaatikko eli tuuvinki ja rosolli.

Jälkiruoka on usein karpalokiisseli, joka koristetaan ja jonka makua miedonnetaan kermavaahdolla. Joulupuuro nautitaan yleensä joko perunajauholla suurustetun rusina- tai sekahedelmäkeiton kera tai sen päälle sirotellaan hienoa sokeria ja kanelia. Joskus puuroon lisätään manteli. Se joka löytää puurostaan mantelin, saa esittää toivomuksen. Uskomuksen mukaan mantelin saamista ei pidä paljastaa muille, jotta toive toteutuisi varmemmin.

Joululeipä on usein arkileipää mausteisempaa. Joulupullaan käytetään normaalia runsaammin voita ja kananmunia sekä se koristellaan tavallista kauniimmin, esimerkiksi manteleilla tai säilötyillä kirsikoilla. Jouluna juodaan usein kahvin lisäksi glögiä. Myös miedot viinit sopivat joulupöytään.

Lähes kaikkia jouluruokia voi Suomessa ostaa useimmista elintarvikkeita myyvistä kaupoista eineksinä tai raakapakasteina. Elintarvikeyritykset tuottavat joulumarkkinoille joka vuosi uusia, "joulunmakuisina" myytäviä tuotteita. Monet ravintolat tarjoavat ruokalistoillaan ennen joulua ja joulun aikaan jouluisia vaihtoehtoja, ennen muuta jouluruoilla täytetyn seisovan pöydän.

Vanhan tavan mukaan jouluna saa yölläkin syödä. Usein jouluisin syödäänkin erittäin monipuolisesti ja tukevasti sekä rauhallisesti.

Monissa julkisissa laitoksissa, kouluissa ja työpaikoilla on ennen joulua yhtenä päivänä jouluateria. Nykypäivänä monissa yrityksissä tarjottava joulua edeltävä ateria valitaan muuksi kuin jouluisia ruokia sisältäväksi, koska katsotaan, että jouluruokaa saa aivan riittävästi jouluna – tarjottava ateria on samalla kiitos henkilökunnalle kuluneen vuoden aherruksesta.

Jouluaattona on tapana syödä riisipuuroa aamiaiseksi ja kinkun ja laatikot sisältävä varsinainen jouluateria vasta illalla, ei ennen kuutta. Lahjat avataan monesti vasta aterian jälkeen.

 Makeiset

Joulun aikaan syödään paljon suklaata, etenkin konvehteja, sekä pähkinöitä, maapähkinöitä, rusinoita, marmeladia ja hedelmiä.

Makeisia viedään joulutervehdyksenä ystäville ja avainasiakkaille, niitä saadaan pukinkontista, ja niitä tarjoillaan kahvipöydissä.

 Kahvi ja kahvileivät

Joulukahvi on maustettu kanelilla ja siksi se tuoksuu erilaiselta. Kahvileivonnaisista mainittakoon yleensä luumumarmeladitäytteiset tähden- tai puolikuunmuotoiset, voitaikinasta valmistetut joulutortut ja usein koristellut piparkakut.